Sunday, 12 November 2017

Light my fire

Viikonloput kuluu aina liian nopeasti. Perjantaina tuntuu kuin olisi koko maailman aika edessä ja seuraavan parin päivän aikana ehtisi tehdä vaikka mitä. Mutta sitten lauantai kuluu asioita hoitaessa ja sunnuntai ihan tavallisissa askareissa: kodin laittoa, pojan kokeisiin kuulustelua, lenkkeilyä.

Sunnuntai-iltana pohdin sitten, tulikohan tehtyä yhtään mitään muuta kuin sytytettyä tuli kakluuniin lauantai-iltana. Ehkäpä ei, mutta se ei kai haittaa? Viikonlopuissa parasta on se, että saa tehdä just sitä mitä haluaa tai olla tekemättä yhtään mitään. Teen töitä voidakseni viettää laadukasta vapaa-aikaa ja vietän laadukasta vapaa-aikaa kaivatakseni taas töiden pariin. Jokin balanssi näiden välillä löytyy aina. Ja kun arki on monesti minuuttipeliä, on varmaan hyvä, jos viikonloppuna voi käyttää verkkaisen tunnin tai toisenkin miettien montako puuta tuonne kakluunin pesään vielä jaksaisi heittää.

Mutta ehkä tiesitkin tämän, jos kävit viikonloppuna kurkkaamassa @goldencupole -tiliäni Instagramissa.



Näissä mietteissä, mukavaa alkavaa arkiviikkoa!

Friday, 10 November 2017

#Tb parin viikon taakse

Vielä ei ole oikein talvi ja syksykin on kai ohi ja sade ropisee ikkunanlautoihin. Tällaisena perjantai-iltana tuli mieleen kaivaa esille läppärin uumenista jo Instassa (@goldencupole) vilahtaneita kuvia ja fiilistellä viimeisimmän reissuni valosta ja lumesta. Pari viikkoa sitten nimittäin Itävallassa Zillertalin laaksossa vallitsi samaan aikaan sekä kesä että talvi. Ihan oikeasti!

Ylhäällä vuorilla aurinko porotti ja yli kolmen kilometrin korkeudessa lumi oli ihan pakkaslunta ja tuntui kuin olisi siirtynyt Suomen syksystä suoraan keväisiin huhtikuun skimbakeleihin.

 Kuppi kaakaota ja tämä näkymä - ikisuosikki.



Alhaalla laaksossa, noin reilun 1,3 kilometrin korkeudella merenpinnasta sää vaihtui suomalaisittain täydelliseen kesäsäähän. Lenkkeilykelit shortseissa - lokakuussa - ei olisi voinut parempaa säätä toivoa. Eikä parempaa seuraa -muuuh.


Hotellihuoneen ikkunasta avautuvat näkymät saivat sielun lepäämään. 



Aina tällaisia kuvia jälkikäteen katsellessa muistuu mieleen se, kuinka paljon matkustaminen antaa. Jotenkin ympäristöä vaihtamalla saa ladattua aivojen akut täyteen energiaa. Ja vaikka reissut köyhdyttävät lompakkoa, en millään haluaisi luopua matkustamisesta. Se vaan antaa niin paljon.

Sateesta huolimatta, nauttikaahan viikonlopusta!

Sunday, 15 October 2017

One Toblerone please

Presidentti Trumpin hiuskiehkurasta on puhuttu jo tovin aikaa. Ja siitä kuinka hän huolettomasti suihkauttaa hiuslakkaa kuontaloonsa tuhahtaen samalla, ettei yksi aerosolipullo aiheuta ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos lienee väistämätön juttu, jota vastaan taistelu jatkuu yhdestä välinpitämättömästä presidentistä huolimatta.

Ilmaston lämpenemisestä huolimatta Euroopassa on jäljellä muutamia jäätiköitä, joilta lumet eivät sula oli sitten kesä tai talvi, vaikkakin jäätiköt pienenevät vuosi vuodelta. Kun Suomessa roikasi vettä taivaan täydeltä, päätin karistaa kotimaan tomut - vai pitäisikö sanoa kurat - jaloistani ja suunnata kauden ensimmäiselle hiihtomatkalle Itävaltaan jäätikölle. Ja katsokaa kuinka puhdasta ja kaunista voi olla tuolla ylhäällä vuorilla lähes kolmen kilometrin korkeudessa! Silmä ja sielu lepää. Takana vauhdikas hiihtopäivä (josta väläyksiä Instan puolella), lasi skumppaa kaverin seurassa ja nyt jo silmäluomet painuvat unihiekan saattelemina.



Samaan aikaan alhaalla laaksossa vallitsee täydellinen shortsikeli (vaikka en shortseja tälle reissulle tajunnutkaan pakata mukaan), nurmikot viheriöivät ja lehmät ja muut eläimet laiduntavat kellot kaulassa kilkattaen.


Toivottavasti pääsette silti nauttimaan sunnuntaista. Minä ainakin nautin. Ovat nimittäin sääennusteet luvanneet tällaista keliä seuraavan viikon ajan. 

Tuesday, 10 October 2017

Viherkasvit seinälle

Tyttäremme huone rakentuu pala palalta. Turha hosua liikaa, sillä oikeastaan tällainen sisustaminen pitkän kaavan mukaan on ihan hauskaa. Koko ajan on jotain pohdittavaa. Miten tylsää olisikin suhauttaa joka kulma ja nurkka valmiiksi kertaheitolla. Nyt olin  päässyt sihen vaiheeseen, että seinille piti saada jotakin eloa. Mietin kauan ja hartaasti mikä kestäisi aikaa ja mihin ei kyllästyisi.

Eräällä lyhyellä työvisiitillä Tukholmaan ehdin kurkata tanskalaisen Illums Bolighusin sisään. Kyllä, tällaisia ne työmatkat ovat - kokonaiset viisi minuuttia oli aikaa. Käytin sen enemmän kuin tehokkaasti. Nykyisellään liike sijaitsee jättimäisen Mall of Scandinavia uumenissa toisin kuin aikaisempi liike, jolla oli auvoinen paraatipaikka NK -tavarataloa vastapäätä. Tykkäsin aiemmasta myymälästä paljon enemmän, mutta nyt oli koluttava läpi tämä kun se oli siinä käden ulottuvilla. Kiinnitin huomioni juliste valikoimaan ja  iskin silmäni kauniisiin kasviaiheisiin tauluihin. Bongasin tietysti heti mistä kauniit kehystetyt julisteet ovat peräisin.

Niinpä sitten kotiin päästyäni päädyin tilaamaan Papercollective-nimisestä nettikaupasta nämä kaksi kaunista ja mielestäni aika ajatonta taulua. Ja tiedättekö mitä? Ne ovat suomalaisen Riikka Kantinkosken kuvaamia kasveja. Kyllä, juuri hänen, joka yhdessä parin muun kanssa julkaisi vastikään sen ihanan "Green Home Bookin". 

Kannattaa kurkata tuonne Papercollectiven sivuille, siellä on vaikka mitä ihanaa. Ja ei, tämä ei ole maksettu mainos, enkä ole saanut tilaamistani tauluista alennusta.







Nuoren neidin huone:

Taulut                     Papercollective
Sänky                     Matri
Tuolit                      Vitra
Yöpöytä                  By Lassen
Yöpöydän lamppu    Tolomeo
Työpöytä                 Ikea
Työpöydän lamppu   Ikea
Matto                      Linie Design

Saturday, 7 October 2017

Solmussa parvekekuvien kanssa

Valokuvaaminen on ollut harrastukseni jo vuosia - milloin enemmän ja milloin vähemmän. Osa kuvausharrastustani on kuvien käsittely. Toissa vuonna latasin koneelle kokeilumielessä Photoshopin tai Lightroomin, en kuollaksenikaan muista kumman, mutta tuskailtuani aikani hankalan käytettävyyden kanssa luovutin. Noiden sijaan olen käyttänyt koko bloggailu-urani (hah, hah...ura) aikana pääasiassa Picmonkey-nimistä ohjelmaa, jolla olen saanut muutettua kuvat sopivan kokoisiksi ja lisättyä terävyyttä ja valotusta. Se onkin ollut helppo ja laadukas ohjelma ja kaiken lisäksi ilmainen. Mutta ei ole enää. Aiemmin osa ominaisuuksista oli ilmaisia, mutta nykyään koko ohjelma on maksullinen. Tai saa sillä toki kuvat muokattua, mutta ei enää tallennettua. Harmin paikka.

Kuvasin tässä eräänä päivänä parvekkeelle istuttamiani syysistutuksia. Kesäkukat saivat kyytiä ja parveke sai uuden freessin ilmeen muutamalla aitokanervalla ja hopealangalla. Tykkään tällaisista simppeleistä kombinaatioista. En kaipaa niinkään väriä. Tällä pärjää jo pitkälle talveen.



Mutta tuo Picmonkeyn maksullisuus tökki sen verran, että kuvat jäivät pyörimään koneen uumeniin ja odottamaan ratkaisua tähän dilemmaan. Kunnes aikani googlattuani keksin ratkaisun. Jeee! Befunky-niminen ohjelma on aika samankaltainen kuin Picmonkey ja sillähän tämänkin postauksen kuvat on muokattu. Elämä jatkuu: Picmonkey kuopattu ja kuvat Befunkyllä muokattu. Kuvasolmut siis avattu ja postailut jatkuu. Onko sinulla hyviä vinkkejä kuvankäsittelyohjelmiin?




Ihanaista viikonloppua!


Saturday, 16 September 2017

Unelmakämppä meille

Harvoin postailen tänne muita kuin omia kuviani, mutta joskus on vaan pakko. Instagram tulvii upeita kuvia, mutta harvemmin sellaisia, että pitäisi lähteä tarkemmin tutkimaan, mitä jonkun kuvan taustalta löytyy. Näin ainakin itselläni. Tai toisinaan näen kuvia, joiden taustoista ja kuvatusta kohteesta olisi kiva tietää enemmänkin, muuta kuvan lähde puuttuu. Tänään flunssaisen lauantain iloksi törmäsin upeaan kuvaan jugendtalon huoneistosta. Neljä huonetta jonossa ja pariovet niiden välissä. Tiedättehän sellaisen "Rum i fil" niinkuin ruotsalaiset tapaavat sanoa. Itse kutsun sitä ainakin sillä "huoneet pötkössä" niinkuin tuossa joskus taannoin postailin. Tämä IG-kuva kuitenkin herätti mielenkiintoni ja löysin meille unelmien kodin Tukholman Vasastadenista.




Ruotsalaiset ovat ihan hulluna noihin kipsikoristeisiin. Niillä kuorrutetaan oven päälliset ja katonrajat kattoroseteista puhumattakaan. Ja minä rakastan niitä, vaikka joskus tuo ruotsalaisten into ampuu vähän överiksikin. Ja nykyään kai aika moni noista "kipsi"koristeista tehdään ihan jostain muusta kuin kipsistä, mutta kauniita ne ovat silti. Ainakin jos siihen rinnalle kalusteisiin lisää jotain modernia.



Ja tietysti unelma-asuntoon kuuluu ikioma walk-in-closet niinkuin tässä. Erikoisuutena se, että tässä vaatehuoneessa on kaksi ikkunaa. Ja kalanruotoparketit ovat tietysti aika korkealla omalla toivelistallani.



Kylppärin tyyli puhuttelee myös minimalistisella touchillaan. Ainoa miinuspuoli nuo lavuaarin alta näkyvät valkoiset muoviputket. Olisin kyllä itse laittanut teräksiset.  



Eteisessä on käytännöllinen laattalattia ja jopa hitusen galleriamainen tunnelma vaikka se ei suuren suuri olekaan. 



Laitetaan tähän vielä kolme toimivaa tulisijaa ja harmaa keittiö sekä ainakin minun mielestäni loistava pohjaratkaisu, niin paljon muuta ei tarvita. Loput kuvista löydät täältä.

Ai niin, mehän asutaan jo meidän unelmien kodissa niin eihän meidän enää tarvitse muuttaa mihinkään. Mutta ainahan voi unelmoida.

Tunnelmallista lauantaita!

Friday, 25 August 2017

Vinkkejä valokuvaukseen

Innostuin valokuvauksesta parikymppisenä asuessani Tukholmassa. Kävin siellä valokuvauskurssin ja aloin haaveilla jopa valokuvaajan ammatista. Sitten kuitenkin mieli muuttui ja päädyin opiskelemaan jotain ihan muuta. Mutta kuvaaminen on sen jälkeen roikkunut elämässäni mukana. Olen siis ihan amatööri näissä hommissa, mutta olen kantapään kautta oppinut jotain juttuja, joista ehkä on apua sinullekin.

1. Kalustolla on merkitystä
Luulin kauan, että kyllä kännykällä saa ihan hyviä kuvia, kunnes huomasin, että tarjolla on jotain paljon parempaa. Kännykällä kuvaa hyvin valoisissa olosuhteissa, mutta heti kun kuvausolosuhteet muuttuvat hämärämmiksi, kuvan laatu heikkenee dramaattisesti. Samoin liikkuvan kohteen kuvaamiseen on paras käyttää järjestelmäkameraa. On järkevää satsata kameran runkoon, mutta pelkkä runko ei riitä vaan voit vaikuttaa huomattavasti lopputulokseen valitsemalla oikeanlaisen objektiivin. Itse hankin pari vuotta sitten kiinteäpolttovälisen objektiivin  (Canon EF 50mm f/1,4 USM). Se tuo kuviin syväterävyyden (kuvauksen pääkohde erottuu tarkasti ja tausta on "blurry"). Tuo sopii myös mainiosti hämärässä kuvaamiseen. Hieman zoomausta vaativiin sekä hiihtokuviin käytän tätä: Canon EF 24-105mm f/4 L IS USM.

2. Kuvaa paljon
Aiemmin luulin, että pari kuvaa ottamalla saa ne kivat muistot talteen. Nykyään tiedän, että hyvän kuvan saamiseksi täytyy nähdä vaivaa ja painaa kameran laukaisinta mielellään muutaman kerran liikaa kuin tähdätä kauan ja yrittää parilla otoksella saada homma valmiiksi. Omista kuvistani noin 60-70% päätyy sensuurin kautta roskiin. 





3. Anna ohjeita, ota ohjeita
Jos kuvaat itse vaikkapa ystävääsi, anna kuvattavalle ohjeita miten seisoa kameran edessä. Linssin läpi näkee paljon paremmin mikä voisi näyttää hyvältä kuvassa. Tai jos joku toinen kuvaa sinua pyydä ohjeita minne päin kannattaisi katsoa ja miten päin kameran edessä olla.




4. Kuvankäsittelyllä saa paljon aikaan
Tässä olisi itselläni vielä paljon opittavaa. Käytän tällä hetkellä vain yhtä ilmaisohjelmaa. Latasin koneelle joku vuosi sitten Lightroomin, mutta turhauduin kun en yhtään tajunnut miten sitä olisi pitänyt käyttää. Note to self: hankkiudu jonnekin kuvankäsittelykurssille.

5. Sommittele
Tämä on aika itsestään selvää, mutta ei sitten kuitenkaan. Yritän aina löytää kuviin jotain kolmiulotteista eli etualalle jokin yksityiskohta ja sitten varsinainen kuvauskohde. Tai sitten kuvauksen pääkohde ja mukaan jokin kiva tausta.  



Onko sinulla jakaa muita kuvausvinkkejä yllä olevan lisäksi?

Ihanaa viikonloppua!