Tuesday, 30 December 2014

Art and living

Joskus kestää aikansa ennenkuin tavarat ja asiat loksahtavat paikoilleen. Olemme jo asuneet jonkin aikaa tässä asunnossa, mutta olohuone on hakenut muotoaan ja tyyliään aika kauan. Kauemmin kuin muut huoneet. Tauluja on metsästetty urakalla huonoin tuloksin ja huonekalujen asettelukin on ollut niin ja näin. Sohva ja sohvat ovat pyörineet huoneessa ympäriinsä valehtelematta kymmeniä kierroksia. Kiva karuselli. Olen nimittäin kova möbleeraamaan. Jollet tiedä mitä se on niin se on huonekalujen siirteyä huoneessa paikasta toiseen tai huoneesta toiseen. Näitä kiepautuksia on tapahtunut suurin piirtein joka ikisessä huoneessa keittiötä lukuun ottamatta. Ja se uuden sohvan hankintakin on vielä vaiheessa. Lieneekö se sittenkään tarpeellinen? 

Mutta niihin tauluihin. Tänään tajusin sen. Meillä on ollut jo liian kauan miehen perintötauluja kauniisti kehystettyinä lojumassa työhuoneessa ja odottamassa arvoistaan paikkaa. Olen vastustanut niiden ripustamista olohuoneeseen mummomaisen tyylin välttämiseksi. Mummomainen sisustustyyli on sellainen missä vanha talo tai huoneisto sisustetaan lähes pelkästään vanhoilla tai antiikkisilla huonekaluilla. Se on minulle kauhistus. Anteeksi, jos joku lukija on toista mieltä, muiden kodeissa se on ok, mutta ei meillä;) 

Tänään kun taas vääntelin tuota sohvaa ympäriinsä näin yhtäkkiä sieluni silmin nuo kaksi perintötaulua kahden ikkunan välissä olevalla kapealla kaistaleella. Äkkiä taulukoukut ja vasara käteen ja hommiin. Siinä ne nyt sitten ovat. Sopivatko ne siihen? Mutta siltikin hakusessa on moderneja isoja tauluja samaan tilaan ja se prosessi, voi veljet, voi kyllä kestää.


Olohuoneen valaisimet ovat rokokookristallikruunua lukuun ottamatta uusia ja moderneja ja tykkään tosi paljon aiemmin jo vilahtaneista Flosin Spun Light-pöytävalaisimista ikkunanlaudoilla. Uudempana hankintana olohuoneessa seisoo lukulamppuna Gubin valmistama Greta Magnussenin vuonna 1947 suunnittelema Grasshopper valaisin.



Sohvatyynyt kaivelin joulun kunniaksi eteisen kaapin ylähyllyltä ja totesin, että klassikko on klassikko - siihen ei kyllästy koskaan. Mulberryn tyynyt on hankittu aikoinaan Turusta Sisustuksen Koodista. Kun kevät koittaa nämä saavat painua talviunille ja jotain keväisempää astuu tilalle.


One of the rooms that still seems to be half way ready decorated is our living room. I have moved all the furniture around so many times and the art is still missing from the walls. But today I got some inspiration and put two piece of art on the wall above of the sofa. These two small graphic pictures  are from my husbands side. He has inherited them some time ago but we have not really found the right spot on the wall. So now I just took our hammer and put them on the wall. I think they look quite alright - or what do you think?

But there is still modern art missing on the walls in this living room. I try to avoid a "granny" look by mixing old and modern pieces. The lighting is also a mix of old and new. The crystal chandelier is originally from Sweden, bought in Finland and the Flos Spun table lamps you might have seen before in my earlier post.  I also like a lot the Grasshopper lamp from Gubi. It was designed in 1947 by Greta Magnussen.

I found the pillows on the sofa in Sisustuksen Koodi in Turku a long time ago. They are very classic and give a nice Christmassy atmosphere. But soon they will disappear and something more springlike will come instead.

No comments:

Post a Comment