Thursday, 5 May 2016

Kuinka saat paljon aikaan pienillä teoilla?

Kuinka usein mietimme, miten voisimme olla avuksi muille ihmisille ilman että odotamme heiltä takaisin vastapalvelusta? Milloin viimeksi olet auttanut muita ihmisiä täysin pyyteettömästi ja saanut itse siitä iloa? Pohdin tällaista tässä eräänä päivänä, kun saimme apua ihanalta naapuriltamme asiassa, jonka kanssa hänellä ei ollut yhtään mitään tekemistä. Hän nimittäin sattui kuulemaan dilemmastamme irronneen ovenkahvan kanssa. Ja tarjoutui tulemaan kotiimme katsastamaan mitä asialle voisi tehdä. 

Ongelma oli nimittäin se, että yli satavuotiaan puuoven puu oli murentunut juuri siitä kohden mihin ovenkahvan ruuvit piti ruuvata kiinni. Mieheni oli toki sen jo kertaalleen korjannut, mutta se korjaus ei kestänyt käytössä kovin kauaa. No tämä Herra Naapuri sitten tutkaili ongelmakohtaa hetken ja lupasi palata asiaan. Samana iltapäivänä hän jo piipahti paikan päällä uudelleen, otti hieman mittoja  ja sanoi, että hän kyllä voisi fiksata tuon. Ja poistui ovenkahva kourassaan. Muutaman päivän päästä ovikello soi ja suitsait hän oli fiksannut kahvan paikoilleen. Eikä tietysti halunnut siitä mitään korvausta saatikka kiitosta. Olimme niin kiitollisia.
 
Tämä tapahtuma sai minut pohtimaan kuinka usein annamme apua muille ihmisille (ja tähän ei lueta perheenjäseniä) täysin pyyteettömästi? Vastaus on: liian harvoin. Pohdin omia tekemisiäni. Itselläni on aina ollut tapana, että aamulla töihin mennessäni, kun poistun hissistä viidennessä kerroksessa, painan napin takaisin alas sisääntulokerrokseen. Sieltä nimittäin on aamuisin jatkuva virta ylöspäin, kun kollegat kiiruhtavat aamulla omiin töihinsä. Aamuisin joskus ne muutamatkin minuutit hissiä odotellessa tuntuvat pitkiltä, ainakin jos on jokin kokous alkamassa. Mutta hehän eivät tietenkään tiedä tästä pikkuisesta hyvän tahdon eleestäni. Eikä sillä olekaan oikeastaan väliä. Itselleni siitä ainakin tulee hyvä mieli. Ja se lieneekin kaiken auttamisen pointti, että itselle (ja varmaan tietysti sille autettavallekin) jää hyvä mieli tällaisista pienistä teoista.

Milloin sinä autoit jotakuta tuttua tai tuntematonta odottamatta vastapalvelusta itsellesi?

4 comments:

  1. Juuri tänään olin auttamassa ystäviä maalaamaan uutta asuntoaan. Tosin toivon vastinerksi kutsua tupareihin ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juuri tuollaiset pienet tai isotkin asiat on tärkeitä, sillä teoillaan saa hyvän mielen itselle ja muille. Ja ymmärrän kyllä, että kun olet olut toteuttamassa heidän projektiaan haluat nähdä lopputuloksen. Niin minäkin haluaisin, jos olisin asemassasi. Hauskaa viikonloppua!

      Delete
  2. Yritän tehdä näitä hyviä tekoja mahdollisimman usein. Lähiviikoilta mainittakoon mm. kolleegan auttaminen työvuoron kanssa, jotta hän pääsi hautajaisiin. Yhden työtoverin heittäminen kotiin, jotta hänen ei tarvinnut kävellä pitkään ja odotella bussia, vaan hän pääsi kotiin nopeasti lepäämään. Tänään heitin yhden itkuisen pikkutytön kotiinsa, koska hänen treeninsä ei enää ollutkaan, vaikka vanhemmat olivat hänet sinne vieneet. Tämä tyttö oli siis minulle ennestään täysin tuntematon. olen samaa mieltä, että näistä tulee hyvä mieli niin auttajalle kuin autettavalle. Viime viikolla yllätin työkaverini mansikkarasialla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on just noin. Pienet teot voivat usein tehdä hyvän päivän. Sekä itselle että muille. Kun vain muistaisi aina tuon arjessa.

      Delete