Sunday, 27 November 2016

Isojen vuorten juurella

Viimeisin hotellivisiittini oli sisustuksen puolesta oikein onnistunut. Kyllähän sitä yönsä nukkuu aika sikeästi missä vaan, kun on päivän temmeltänyt noin kolmen tuhannen metrin korkeudessa suksilla, mutta kaunis hotellisisustus soi levon sekä sielulle että ruumiille.

Hiihtoreissumme suuntautui siis Itävallan Tiroliin Zillertalin laaksoon ja hotellinamme matkan ajan toimi onnistuneesta Hintertuxerhof. Tähtiä tällä hotellilla taitaa paikallisen luokituksen mukaan olla kolme, mutta ihan mukiin menevä kolmen tähden hotelli tuo olikin. Meillä oli onneksi tuuria, sillä satuimme saamaan huoneen hotellin uudemmalta ja remontoidulta puolelta toisin kuin osa matkaseurueestamme. Huoneesta tosin ei tullut napattua kuvia - klassinen virhe: väsyneenä perille päästyämme leväytimme matkatavaramme esille ja voilá kameran saattoi jättää suosiolla laukkuun. 

Mutta alla pari kuvaa hotellin yleisistä tiloista, jotka olikin sitten ihan viihtyisästi sisustettu. Ei valittamista. Alpeilla usein näkee todella kaunista puutyötä ja en tiedä mitä puuta tuokin seinä on mutta kaunis se oli silti. 


Eräs ihmetyksen aihe oli joka puolelle ripotellut tyynyt, jotka oli linkattu samalla tavalla kasaan joka ikinen. Taitaa olla Itävaltalainen tapa.











Näkymät hotellista olivat ihan mainiot. Huoneen ikkunasta ja parvekkeelta avautuivat näkymät lumiseen metsään ja kohti lähintä gondolihissiä. Toiseen suuntaan hotellilta saattoi nähdä auringon kajon aamun sarastaessa tai viimeiset säteen sen painuessa vuorten taa.


Mutta löytyipä sitä perinteistä alppityyliä tästäkin hotellista. Vai mitä sanot näistä Dirlandaa pitsiverhoista. Tämä on enemmän sitä tyyliä mitä näissä alppihotelleissa tapaa nähdä. Nyt onneksi nämä ravintolapuolen pikkuikkunat olivat vain jäänne remonttia edeltäneeltä ajalta. Hyvä niin. Ruokapuolikin heijasteli kovastikin perinteitä kun jokailtaisella dinnerillä tarjolla oli lihaa ja super suolaista kalaa sekä suolaliemessä keitettyjä kasviksia. Mutta viikon wienerschnitzelikuurin jälkeen pääsi onneksi monipuolisemman ruokavalion pariin koto-Suomeen.

Tällainen toisenlainen sisustuspostaus tällä kertaa. Onko täällä muita joille on merkitystä sillä, miten lomamatkan majapaikka on sisustettu vain olenko ainoa tällainen hifistelijä?




Friday, 25 November 2016

At the top of the world

Tiedättekö matkakrapulan? Ei sitä, kun on nauttinut liikaa ilolientä, vaan sen tunteen kun palaat matkoilta ja olet nauttinut täysin siemauksin, mutta et oikein osaa pukea sitä sanoiksi tai edes ajatuksiksi. Tai pääsi on niin täynnä uusia kokemuksia että olet ihan päästäsi pyörällä. No, sellaisessa tilassa olen vaeltanut kuluneen viikon. 

Olen niin onnekas, että pääsen melkein joka syksy starttaamaan talvikauden Itävallan Alpeilla. Ja kiitollinen siitä, että sellainen on ylipäätään mahdollista sekä ajallisesti että taloudellisesti. Lomapäivien viettäminen syksyllä tarkoittaa tietysti väistämättä lyhyempää kesälomaa, mutta se on minulle ihan ok. Sen verran hiihtohullu kun olen. Mutta joka kerta kun matkoilta palaa kotiin se on aina ihan super ihanaa: oma sänky, omat tavarat, omat aikataulut. Mutta samaan aikaan ajatukset aina harhailevat menneessä viikossa tai viikoissa matkan pituudesta riippuen. Ja silloin paluu sisustusbloggariksi ei sujukaan ihan käden käänteessä.

Sen vuoksi luulen, että sinäkin siellä kotiruudun ääressä saat tuudittautua parin postauksen verran alppimaan tunnelmiin. Mutta eikö se olekin ihan kiva, nyt kun Suomessa saadaan vielä odottaa kunnon talvea?




Ihanaa viikonloppua!

Paula

Friday, 11 November 2016

Gone skiing

Meillä kaikilla on omat mielenkiinnon kohteemme ja minulla se on piipahtaa kauniissa alppimaisemissa tai Lapin tuntureilla aika ajoin. Ja mielellään viilettää suksilla alamäkeen kauniissa säässä. Hyvässä seurassa. Syödä hyvin ja niin - nauttia näistä elämän yksinkertaisista asioista. Sitä olen tekemässä juuri nytkin joten sisustusasiat voinevat unohtua hetkeksi ja palataan niihin myöhemmin.




Mukavaa viikonloppua!

Paula

Tuesday, 8 November 2016

You can count on grey

Meidän kodin seinät ovat saaneet olla rauhassa sen jälkeen kun järjettömän suuri koko huoneiston kattava remontti saatiin päätökseen muutama vuosi sitten. Mutta aikansa kutakin. Joskus vaan on tarvetta muuttaa tai raikastaa ilmettä aiemmin kuin on ollut edes tarkoitus.

Tyttösemme oli melkoisen pieni, kun muutimme tähän kotiin ja silloin aikoinaan tuli valittua reippaamman värinen kukkatapetti yhteen tyttären huoneen seinistä. Mutta kun aikaa kului, tuli tuosta tapetista riesa ja liian sitova elementti huoneen muulle sisustukselle. Tiedättehän, pikkutytöillä on se pinkki kausi ja sitten kun se menee ohi niin ... tilalle on saatava jotain muuta. Ensin kaiken pitää olla vaaleanpunaista ja pinkkiä ja sitten hetken päästä se on inhokkiväri yli kaiken. Niin taisi tällä kertaa käydä tyttären lisäksi myös äidillekin.

Oli siis aika tarttua tuumasta toimeen. Aikani värikarttoja pyöriteltyäni ja koemaalauksia suoritettuani tilasin Farrow & Ballin sävyn Dimpse. Mahtavaa laatua muuten tuo mattapintainen maali, Estate Emulsion. Siinä on todella peittävä pigmentti, jolla kunnon värisävy saatiin aikaan. Värikartassa sävy näytti ihan hentoisen haalean harmaalta, seinään vedettynä pienenä kaistaleena harmaalta ja kuten alla näkyy niin isompana pintana sinertävän harmaalta. Ja mikä kaikkein jännintä, sävy on päivänvalossa huomattavasti sinisempi kuin illalla keinovalojen loisteessa. Joka tapauksessa ihan nappivalinta sillä hieman sinertävän harmaata lähdin alunperinkin hakemaan.



Alla kuva koemaalauksista, joista siis vasemmalla näkyvä Dimpse on sävy, jolla huone lopulta maalattiin. Maalin läisikien taustalla näkyy myös alkuperäisen seinämaalin väri.




Aiemmin kun seinät olivat yhtä tapettiseinää lukuunottamatta vaaleat, ei valkoinen kattopinta erottunut juuri lainkaan seinän väristä. Nyt tuo harmaa maali rajaa hyvin katon yläosan valkoisen kaistaleen. Samoin valkoiset jalkalistat ja valkoinen lautalattia nousevat paremmin esille. Kiva kuvavääristymä muuten tuossa alla olevassa kuvassa. Meillä EI ole kupolikatto vaikka kuvassa hiukan näyttääkin siltä. Note to self: "Ilmoittaudu seuraavalle kuvankäsittelykurssille."





Osittain yksityiskohtien viimeistely on vielä kesken - turnausväsymystä, sanon  minä. Taulut ja muut yksityiskohdat huutavat poissaolollaan ja osa vanhoista  valaisimistakin löytää pian itsensä Facebookin kirppisryhmistä. Mainio tapa muuten hankkiutua eroon ylimääräisestä tavarasta, jollet ole vielä kokeillut.


Työpöydän selkeälinjainen valaisin on ollut nappiostos Ikeasta. Led-valaisimen muotoilu on niin ajaton etten ole siihen vielä hetken vertaa kyllästynyt. Mitä vanhemmaksi tulen sitä enemmän tykkään selkeistä linjoista ja tässä hyvä esimerkki siitä.

Tässä kaikki tällä erää. Seuraavat päivitykset tai Instan kuvat kertovatkin sitten todennäköisesti ihan muuta tarinaa. Nyt on nimittäin SE aika vuodesta kun on taas aika kaivaa alppisukset naftaliinista ja suunnata kohti Alppien lumisia huippuja. ihan niinkuin Suomesta ei lunta löytyisi riittämiin, hah;) 



Sunday, 6 November 2016

Matri bed

Instassa minua (@goldencupole) seuranneet lienevät jo huomanneet, että yhdessä kotimme huoneesta ovat seinät vaihtaneet väriä. Mutta samaisessa - tyttäremme huoneessa - on tapahtunut lähes samaan aikaan paljon muutakin. Ja paljon on tästä muutosprosessista vielä postaamatta. Yksi iso muutos on kuitenkin ollut sänky, jonka vaihdoimme 90 cm leveästä runkopatjasängystä Matrin reilun kokoiseen 120 cm leveään runkopatjasänkyyn. Samaan hengenvetoon tilasin Wings sängynpäädyn ja saman sävyisen helmalakanan. 

Erikoisuutena tässä kokonaisuudessa on sängyn korkeus: kun huonekorkeus yltää noin 330 cm:iin niin ajattelin, että sänkykin saa olla reilun korkuinen. Tytärkin toivoi korkeaa sänkyä. Niinpä tilasin sänkyyn ekstrakorkeat jalat, joten, nyt ei tarvitse tarkastella maailmaa ruhonjuuritasolta sängyllä loikoillessaan. Ja tuo sängyn leveys johtui ihan siitä, että minulla oli oma lehmä ojassa. Iltasatujen ja -tarinoiden lukeminen on aikuisellekin paljon mukavampaa kun mahtuu samaan sänkyyn viereen makaamaan. Meillä kun sitä läheisyyttä on kaivattu iltaisin siihen malliin ettei kannata ehdottaa satujen lukua sohvalta käsin. Nyt ei siis tarvitse enää notkua siinä kapean sängyn laidalla vaan saa itsekin aika mukavan lukuasennon.


Halusin sängynpäädystä simppelin. Kaavailin jo moneen kertaan nappiupotteista päätyä, mutta sitten päädyin tällaisempaan modernimpaa ratkaisuun eikä siihen. Onneksi Matrilla oli vaihtoehtoja mistä valita ja tämä kestänee paremmin myös aikaa.


Muhkea struktuuripintainen harmaa torkkupeitto on Familonin mallistosta ja koristetyynyt H&M Home mallistoa. Meriheinäkori, jota on kovin paljon näkynyt blogeissa löysi tiensä meille IKEAsta. Tilasin jo kertaalleen vastaavat Bloomingvillen korit, mutta ne olivat liian suuret. Nämä olivat hieman paremmat, mutta oikean kokoiset olisivat olleet Granitin syksyn malliston pikkukorit, jotka tosin myytiin loppuun ennen kuin itse heräsin kantamaan niitä kaupan kassalle. Seinässä Farrow & Ball maalin sävy Dimpse. 

Muista huoneen muutoksista lisää myöhemmässä vaiheessa, sillä jonkin verran on vielä kesken yksityiskohtien viimeistely.