Sunday, 15 October 2017

One Toblerone please

Presidentti Trumpin hiuskiehkurasta on puhuttu jo tovin aikaa. Ja siitä kuinka hän huolettomasti suihkauttaa hiuslakkaa kuontaloonsa tuhahtaen samalla, ettei yksi aerosolipullo aiheuta ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos lienee väistämätön juttu, jota vastaan taistelu jatkuu yhdestä välinpitämättömästä presidentistä huolimatta.

Ilmaston lämpenemisestä huolimatta Euroopassa on jäljellä muutamia jäätiköitä, joilta lumet eivät sula oli sitten kesä tai talvi, vaikkakin jäätiköt pienenevät vuosi vuodelta. Kun Suomessa roikasi vettä taivaan täydeltä, päätin karistaa kotimaan tomut - vai pitäisikö sanoa kurat - jaloistani ja suunnata kauden ensimmäiselle hiihtomatkalle Itävaltaan jäätikölle. Ja katsokaa kuinka puhdasta ja kaunista voi olla tuolla ylhäällä vuorilla lähes kolmen kilometrin korkeudessa! Silmä ja sielu lepää. Takana vauhdikas hiihtopäivä (josta väläyksiä Instan puolella), lasi skumppaa kaverin seurassa ja nyt jo silmäluomet painuvat unihiekan saattelemina.



Samaan aikaan alhaalla laaksossa vallitsee täydellinen shortsikeli (vaikka en shortseja tälle reissulle tajunnutkaan pakata mukaan), nurmikot viheriöivät ja lehmät ja muut eläimet laiduntavat kellot kaulassa kilkattaen.


Toivottavasti pääsette silti nauttimaan sunnuntaista. Minä ainakin nautin. Ovat nimittäin sääennusteet luvanneet tällaista keliä seuraavan viikon ajan. 

Tuesday, 10 October 2017

Viherkasvit seinälle

Tyttäremme huone rakentuu pala palalta. Turha hosua liikaa, sillä oikeastaan tällainen sisustaminen pitkän kaavan mukaan on ihan hauskaa. Koko ajan on jotain pohdittavaa. Miten tylsää olisikin suhauttaa joka kulma ja nurkka valmiiksi kertaheitolla. Nyt olin  päässyt sihen vaiheeseen, että seinille piti saada jotakin eloa. Mietin kauan ja hartaasti mikä kestäisi aikaa ja mihin ei kyllästyisi.

Eräällä lyhyellä työvisiitillä Tukholmaan ehdin kurkata tanskalaisen Illums Bolighusin sisään. Kyllä, tällaisia ne työmatkat ovat - kokonaiset viisi minuuttia oli aikaa. Käytin sen enemmän kuin tehokkaasti. Nykyisellään liike sijaitsee jättimäisen Mall of Scandinavia uumenissa toisin kuin aikaisempi liike, jolla oli auvoinen paraatipaikka NK -tavarataloa vastapäätä. Tykkäsin aiemmasta myymälästä paljon enemmän, mutta nyt oli koluttava läpi tämä kun se oli siinä käden ulottuvilla. Kiinnitin huomioni juliste valikoimaan ja  iskin silmäni kauniisiin kasviaiheisiin tauluihin. Bongasin tietysti heti mistä kauniit kehystetyt julisteet ovat peräisin.

Niinpä sitten kotiin päästyäni päädyin tilaamaan Papercollective-nimisestä nettikaupasta nämä kaksi kaunista ja mielestäni aika ajatonta taulua. Ja tiedättekö mitä? Ne ovat suomalaisen Riikka Kantinkosken kuvaamia kasveja. Kyllä, juuri hänen, joka yhdessä parin muun kanssa julkaisi vastikään sen ihanan "Green Home Bookin". 

Kannattaa kurkata tuonne Papercollectiven sivuille, siellä on vaikka mitä ihanaa. Ja ei, tämä ei ole maksettu mainos, enkä ole saanut tilaamistani tauluista alennusta.







Nuoren neidin huone:

Taulut                     Papercollective
Sänky                     Matri
Tuolit                      Vitra
Yöpöytä                  By Lassen
Yöpöydän lamppu    Tolomeo
Työpöytä                 Ikea
Työpöydän lamppu   Ikea
Matto                      Linie Design

Saturday, 7 October 2017

Solmussa parvekekuvien kanssa

Valokuvaaminen on ollut harrastukseni jo vuosia - milloin enemmän ja milloin vähemmän. Osa kuvausharrastustani on kuvien käsittely. Toissa vuonna latasin koneelle kokeilumielessä Photoshopin tai Lightroomin, en kuollaksenikaan muista kumman, mutta tuskailtuani aikani hankalan käytettävyyden kanssa luovutin. Noiden sijaan olen käyttänyt koko bloggailu-urani (hah, hah...ura) aikana pääasiassa Picmonkey-nimistä ohjelmaa, jolla olen saanut muutettua kuvat sopivan kokoisiksi ja lisättyä terävyyttä ja valotusta. Se onkin ollut helppo ja laadukas ohjelma ja kaiken lisäksi ilmainen. Mutta ei ole enää. Aiemmin osa ominaisuuksista oli ilmaisia, mutta nykyään koko ohjelma on maksullinen. Tai saa sillä toki kuvat muokattua, mutta ei enää tallennettua. Harmin paikka.

Kuvasin tässä eräänä päivänä parvekkeelle istuttamiani syysistutuksia. Kesäkukat saivat kyytiä ja parveke sai uuden freessin ilmeen muutamalla aitokanervalla ja hopealangalla. Tykkään tällaisista simppeleistä kombinaatioista. En kaipaa niinkään väriä. Tällä pärjää jo pitkälle talveen.



Mutta tuo Picmonkeyn maksullisuus tökki sen verran, että kuvat jäivät pyörimään koneen uumeniin ja odottamaan ratkaisua tähän dilemmaan. Kunnes aikani googlattuani keksin ratkaisun. Jeee! Befunky-niminen ohjelma on aika samankaltainen kuin Picmonkey ja sillähän tämänkin postauksen kuvat on muokattu. Elämä jatkuu: Picmonkey kuopattu ja kuvat Befunkyllä muokattu. Kuvasolmut siis avattu ja postailut jatkuu. Onko sinulla hyviä vinkkejä kuvankäsittelyohjelmiin?




Ihanaista viikonloppua!


Saturday, 16 September 2017

Unelmakämppä meille

Harvoin postailen tänne muita kuin omia kuviani, mutta joskus on vaan pakko. Instagram tulvii upeita kuvia, mutta harvemmin sellaisia, että pitäisi lähteä tarkemmin tutkimaan, mitä jonkun kuvan taustalta löytyy. Näin ainakin itselläni. Tai toisinaan näen kuvia, joiden taustoista ja kuvatusta kohteesta olisi kiva tietää enemmänkin, muuta kuvan lähde puuttuu. Tänään flunssaisen lauantain iloksi törmäsin upeaan kuvaan jugendtalon huoneistosta. Neljä huonetta jonossa ja pariovet niiden välissä. Tiedättehän sellaisen "Rum i fil" niinkuin ruotsalaiset tapaavat sanoa. Itse kutsun sitä ainakin sillä "huoneet pötkössä" niinkuin tuossa joskus taannoin postailin. Tämä IG-kuva kuitenkin herätti mielenkiintoni ja löysin meille unelmien kodin Tukholman Vasastadenista.




Ruotsalaiset ovat ihan hulluna noihin kipsikoristeisiin. Niillä kuorrutetaan oven päälliset ja katonrajat kattoroseteista puhumattakaan. Ja minä rakastan niitä, vaikka joskus tuo ruotsalaisten into ampuu vähän överiksikin. Ja nykyään kai aika moni noista "kipsi"koristeista tehdään ihan jostain muusta kuin kipsistä, mutta kauniita ne ovat silti. Ainakin jos siihen rinnalle kalusteisiin lisää jotain modernia.



Ja tietysti unelma-asuntoon kuuluu ikioma walk-in-closet niinkuin tässä. Erikoisuutena se, että tässä vaatehuoneessa on kaksi ikkunaa. Ja kalanruotoparketit ovat tietysti aika korkealla omalla toivelistallani.



Kylppärin tyyli puhuttelee myös minimalistisella touchillaan. Ainoa miinuspuoli nuo lavuaarin alta näkyvät valkoiset muoviputket. Olisin kyllä itse laittanut teräksiset.  



Eteisessä on käytännöllinen laattalattia ja jopa hitusen galleriamainen tunnelma vaikka se ei suuren suuri olekaan. 



Laitetaan tähän vielä kolme toimivaa tulisijaa ja harmaa keittiö sekä ainakin minun mielestäni loistava pohjaratkaisu, niin paljon muuta ei tarvita. Loput kuvista löydät täältä.

Ai niin, mehän asutaan jo meidän unelmien kodissa niin eihän meidän enää tarvitse muuttaa mihinkään. Mutta ainahan voi unelmoida.

Tunnelmallista lauantaita!

Friday, 25 August 2017

Vinkkejä valokuvaukseen

Innostuin valokuvauksesta parikymppisenä asuessani Tukholmassa. Kävin siellä valokuvauskurssin ja aloin haaveilla jopa valokuvaajan ammatista. Sitten kuitenkin mieli muuttui ja päädyin opiskelemaan jotain ihan muuta. Mutta kuvaaminen on sen jälkeen roikkunut elämässäni mukana. Olen siis ihan amatööri näissä hommissa, mutta olen kantapään kautta oppinut jotain juttuja, joista ehkä on apua sinullekin.

1. Kalustolla on merkitystä
Luulin kauan, että kyllä kännykällä saa ihan hyviä kuvia, kunnes huomasin, että tarjolla on jotain paljon parempaa. Kännykällä kuvaa hyvin valoisissa olosuhteissa, mutta heti kun kuvausolosuhteet muuttuvat hämärämmiksi, kuvan laatu heikkenee dramaattisesti. Samoin liikkuvan kohteen kuvaamiseen on paras käyttää järjestelmäkameraa. On järkevää satsata kameran runkoon, mutta pelkkä runko ei riitä vaan voit vaikuttaa huomattavasti lopputulokseen valitsemalla oikeanlaisen objektiivin. Itse hankin pari vuotta sitten kiinteäpolttovälisen objektiivin  (Canon EF 50mm f/1,4 USM). Se tuo kuviin syväterävyyden (kuvauksen pääkohde erottuu tarkasti ja tausta on "blurry"). Tuo sopii myös mainiosti hämärässä kuvaamiseen. Hieman zoomausta vaativiin sekä hiihtokuviin käytän tätä: Canon EF 24-105mm f/4 L IS USM.

2. Kuvaa paljon
Aiemmin luulin, että pari kuvaa ottamalla saa ne kivat muistot talteen. Nykyään tiedän, että hyvän kuvan saamiseksi täytyy nähdä vaivaa ja painaa kameran laukaisinta mielellään muutaman kerran liikaa kuin tähdätä kauan ja yrittää parilla otoksella saada homma valmiiksi. Omista kuvistani noin 60-70% päätyy sensuurin kautta roskiin. 





3. Anna ohjeita, ota ohjeita
Jos kuvaat itse vaikkapa ystävääsi, anna kuvattavalle ohjeita miten seisoa kameran edessä. Linssin läpi näkee paljon paremmin mikä voisi näyttää hyvältä kuvassa. Tai jos joku toinen kuvaa sinua pyydä ohjeita minne päin kannattaisi katsoa ja miten päin kameran edessä olla.




4. Kuvankäsittelyllä saa paljon aikaan
Tässä olisi itselläni vielä paljon opittavaa. Käytän tällä hetkellä vain yhtä ilmaisohjelmaa. Latasin koneelle joku vuosi sitten Lightroomin, mutta turhauduin kun en yhtään tajunnut miten sitä olisi pitänyt käyttää. Note to self: hankkiudu jonnekin kuvankäsittelykurssille.

5. Sommittele
Tämä on aika itsestään selvää, mutta ei sitten kuitenkaan. Yritän aina löytää kuviin jotain kolmiulotteista eli etualalle jokin yksityiskohta ja sitten varsinainen kuvauskohde. Tai sitten kuvauksen pääkohde ja mukaan jokin kiva tausta.  



Onko sinulla jakaa muita kuvausvinkkejä yllä olevan lisäksi?

Ihanaa viikonloppua!


Tuesday, 22 August 2017

Jugendtalon pariovet

Eräs suosikkipaikoistani kotona on meidän työhuoneen sohva. Istuskelen siinä usein iltaisin ja joko katson läppäriä tai vilkuilen puolihuolimattomasti telkkaria. Meillä tv.n katselu on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina ja lapsetkin löytävät viihteensä nykyään ihan jostain muualta kun telkkarista. Tuijottelevat Instaa, Netflixiä ja Youtubea laitteistaan huoneissaan.

Yksi suosikkielementeistä täällä meillä kotona ovat nämä pariovet, jotka yhdistävät työ- ja olohuonetta sekä olohuonetta ja poikamme huonetta. Ovet ovat ihan alkuperäiset, takana jo ikää kunnioitettavat yli 113 vuotta. Tässä sitten istuskelen kamera tavallisesti käden ulottuvilla ja kuvaan tuota näkymää harva se päivä. Kun katson näitä kuvia, mietin nousisivatko ovet paremmin esille, jos seinät olisivat tummemman väriset. Mutta se operaatio taitaa jäädä tekemättä ihan siitä syystä, että haluamme säilyttää huoneen päävärityksen hyvin vaaleana. Suomen pimeät vuodenajat painavat puntarissa tässäkin asiassa.

Tuo Gubin Grasshopper jalkalamppu valaisee olohuoneen sohvaperunan lukuhetkiä ja viime vuoden (vai oliko se peräti toissa vuonna - time flies) Asuntomessuilta hankittu Meridianin sohva on osoittautunut loistohankinnaksi. 




Lue lisää tarinaa ovista täältä

Sunday, 20 August 2017

Helan går!

Helan går
sjung hoppfalleri fallerallala,
helan går
sjung hoppfallerallala.
Och den som inte helan tar
han heller inte halvan får.
Helan går!
Sjung hoppfallerallalej!




Rapujuhlat perheen kesken vietetty - parit juhlat vielä edessä. Nam!

Hauskaa viikkoa!




Saturday, 19 August 2017

Kuinka saat marmorin hehkumaan

Marmori on ollut sisustuksessa hot topic jo jonkin aikaa ja loppua ei näy. Tuota kaunista ja herkkää materiaalia löytyy sekä keittiöistä ja kylpyhuoneista että huonekaluista ja koriste-esineistä. Puhumattakaan marmorijäljitelmistä. Marmori on itsessään jo kaunista katsella, mutta se nousee materiaalina uuteen ulottuvuuteen, kun lisäät sen rinnalle jotain kontrastia.

Meillä kotona Carrara-marmoria on käytetty monessa paikassa: keittiötasona, kylpyhuoneen lattioissa ja -tasoissa. sekä paikoitellen pikkueteisen ja - vessan lattioissa. Sitä onkin vilahdellut aikaisemmissa keittiö- ja kylppäripostauksissa. 

Meidän vanhempien makkarin yhteydessä on yksi kylpyhuoneistamme ja siellä lisäsimme marmorin rinnalle vähän kontrastia, jotta se pääsisi paremmin oikeuksiinsa. Ostin tänään ruskean käsisaippuapullon kylppäriin ja se näytti niin kivalta tuossa lavuaarin reunalla. Saari-keittiöiltä hankittu tiikkipintainen alakaapisto tuo myös saman kontrastiefektin ja rottinkinen säilytysrasia (josta löytyy muuten osa mun meikeistä) matchaa yhteen noiden muiden ruskeiden juttujen kanssa. Eli: saat marmorin hehkumaan kun lisäät rinnalle pikkuisen kontrastia. Ainakin mun mielestä. Mitä tykkäät?




Sateen ropistessa, ihanaa lauantai-iltaa!



Wednesday, 16 August 2017

Piece of heaven

Monilla meistä on ystäviä, jotka ovat kulkeneet matkassa koko elämän. Ja sitten on ystäviä, jotka ovat tarttuneet matkaan jossain matkan varrella. Itse en valitettavasti enää juuri pidä yhteyksiä yllä lapsuudenaikaisiin ystäviini sillä elämä on vienyt meitä eri suuntiin ja ihmiset muuttavat ja muuttuvat. Onneksi aikuisiän matkan varrella olen saanut mainioita ystäviä vähän eri piireistä liittyen lasten harrastuksiin, naapureihin ja opiskeluaikaan. 

Yksi näistä kaveripiireistä on opiskeluaikoina muodostunut mieletön tyttöjengi (jos tämän ikäisistä voi enää puhua "tyttöinä"?), joka kokoontuu aika ajoin ja aina on hauskaa. Olemme olleet yhteisillä matkoilla Suomessa ja ulkomailla. Mm. viime vuotinen matka Sveitsin Alpeille tehtiin tällä porukalla. Kurkkaappa tänne. Seuraavat treffit on jo buukattu ja ensi vuoden ulkomaan matka suunnitteilla.

Viime viikonloppuna kokoonnuimme erään ystäväni mielettömän upeaan kesämökille Läntisen Uudenmaan saaristoon. Ihanin paikka maan päällä, sanon minä, jos kesämökkikuumeinen päästetään tällaiseen paratiisiin. Tuolla terassilla olisin voinut istuskella vaikka koko loppukesän kaikki illat.


Tässä siis postikortti viime viikonlopulta. Piece of heaven - vai mitä? Kokkailimme, söimme hyvin, saunoimme ja nauroimme paljussa. Mitä muuta ihminen voi viikonlopulta kaivata. Hauskaa oli ja paluu arkeen tuntui täyteen ladatuin akuin kahta kertaa paremmalta.

Ihanaa viikon jatkoa,

Tuesday, 8 August 2017

Keltainen Huvila

Tälle viikolle on luvattu mainiota kesäsäätä. Hyppää siis laivaan ja lähde retkelle saareen Espooseen. Espoon Vasikkasaaren Gula Villanin ravintola on nappivalinta kauniina kesäpäivänä - ainakin jos sinulla on malttia odottaa ruoka-annostasi hetkinen. Paikka on nimittäin aika suosittu juuri sellaisina päivinä kun sinäkin haluat mennä sinne. 

Lähdimme perheen kanssa eräänä kuumana (kyllä, silloin oli kuuma sillä minäkin tarkenin shortseissa!) kesäpäivänä veneretkelle. Koska sattumoisin oli jälleen kerran tosi tuulinen päivä emme viitsineet lähteä seikkailemaan kovin kauas veneellämme. Siksi lyhyen venematkan päässä sijaitseva Gula Villan oli oiva valinta. Onneksi olimme nauttineet lounaan jo muualla, sillä Villan terassi oli totuttuun tapaan tupaten täynnä. Mutta jälkiruokaa teki kuitenkin mieli. Mikäpä parempaa kuin köyhät ritarit runsaalla hillolla ja kermavaahdolla. Tällä kertaa kävi hyvä tuuri: venepaikka löytyi pienen odottelun jälkeen, samoin pöytä ja ritaritkin kiikutettiin pöytäämme kohtuullisen odottelun jälkeen.

Ihana paikka sanon minä.



Saaren läpi kulkee leveä kävelytie, joka yhdistää uimarannan ja nurmikentän sekä Gula Villanin ja venesataman. Sieltä löytyi tämä kiva kyltti:


Ja kuten mainitsin, sain vihdoin Suomessakin shortsit jalkaan.





Ei luovuta kesästä vielä vaikka onkin elokuu. Lämpimiä kesäpäiviä!



Sunday, 6 August 2017

Mökkikuumetta

Joka kesä sama juttu. Kesäisin tai oikeastaan jo keväisin minuun iskee mökkikuume. Kummallista tässä on se, että meillähän oikeastaan on jo olemassa mökki, punainen tupa ja perunamaa. Tämän mökin ainoa huono puoli on se, että tuo kesäparatiisimme, sukumme kesänviettopaikka, sijaitsee aivan liian kaukana Helsingistä. Siis sellaisen matkan päässä, ettei sinne hurauta ilokseen viikonlopun viettoon. Ja toinen juttu on tietysti se, ettei se ole ikioma. Sen vuoksi emme oikein voi laittaa ja remontoida sitä täysin oman makumme mukaan. Tyypillinen suomalainen tilanne siis - mökki yhteisomistuksessa. 

Sen vuoksi haaveilen aika ajoin ikiomasta kesäpaikasta, jossa pääsisi toteuttamaan kaikkia niitä unelmia mitä mökkeilyyn liittyy. Rentoa oleileua ja välillä jotain käytännönläheistä puuhailua käsillä - utopiaa sanotte tietysti te, jotka olette jo tuskastuneet jatkuvaan mökkityömaahaan ja uurastukseen mökeillänne. Elelen varmaan vaaleanpunaisessa pumpulipilvessä sen suhteen mitä mökkeily "oikeasti" tarkoittaa. Minulle mökkeily on tuon puuhastelun lisäksi saunomista rantasaunassa ja pulahtelua viileään veteen löylynheiton lomassa. Ilman sitä ei ole kesää. Sen vuoksi olemme käyneet sukumme kesäpaikassa jo vuosien ajan ihan joka ikinen kesä. Kun ei ole sitä ikiomaa ainakaan vielä.

Pääsimme mökkitunnelmiin  tänä kesänä eräänä kauniina päivänä kun piipahdimme poikamme kummisedän kesäparatiisiin Sipoon saaristoon. Ihan mieletön paikka. Mökki saaressa, lyhyen venematkan päässä mantereelta. Mökin terassilta avautuvat upeat näkymät merelle, yksi hienoimmista mitä voi olla. Mikäs tuossa terassilla makoillessa, nikkarointipuuhat eivät olleet ihan ensimmäisenä mielessä. Ja siinä loikoillessa nautin ihan täysin siemauksin. 


Olemme bongailleet netistä meille sopivia mökkejä ja oppineet jotain siinä matkan varrella. Ensinnäkin tontti on se tärkein juttu. Huonon mökin voi remontoida tai rakentaa uudelleen (edellyttäen että on rahaa), mutta huono tontti on huono eikä sitä oikein voi muuksi muuttaa. Jos ranta on matala ja mutainen voi sen toki ruopata, mutta kirkasvetinen ja syvä ranta on kuitenkin se mistä haaveilemme. Ja jos tontin ilmansuunta on pohjoiseen tai itään voi unohtaa haaveilut istuskelusta ilta-auringossa rannalla.

Toinen juttu on saarimökki versus autotien päästä löytyvä mökki. Meillähän on vene ja kivaa puuhaa se onkin, mutta entäs kun raahaat mukanasi neljän hengen mökkikamppeita veneellä saareen. Näitä pohdintoja pyöri mielessä suunnatessamme veneen keulan kotia kohden.


Toimisiko mökki saaressa sittenkään? Onko meistä siihen? Tai remontointi saaressa - sekin on pohdinnan paikka. Näitä asioita yhä pohdimme. Siksi mökkihaaveet antavat vielä hetken odottaa ja matkustamme kesäisin näihin punaisen kesätalomme maisemiin. Onko sinulla mökki tai haaveita sellaisesta? Tai ideoita mitä tulee ottaa huomioon mökin hankinnassa?




Hauskaa viikkoa!